maanantai 7. tammikuuta 2013

Sivu 7: Ei löytyny hyllystä


Haluatko kirjailijaksi -teoksen alkupuolella kerrotaan, että kirjailijan tie ei ole rikkauksilla kuorrutettu, vaan se on pikemminkin reitti kohti köyhyysloukkua. Media on kiinnostunut vain murto-osasta kirjailijoita. --- Ei ole ollenkaan varmaa, että kirja edes päätyy kunnolla ostavan yleisön saataville. Suomalainen Kirjakauppa on nykyisin ronkeli ottamaan kirjoja valikoimiinsa. Jos kirjaa ei saa kaupoista, se ei tietenkään myy.

Mielenkiintoista. Mutta kirjoittajia tämä tieto tuskin järkyttää. Luulisin, että kaikki edes puolivakavissaan kirjoittavat tietävät taloudelliset realiteetit edes summittaisesti. Oksasia ja päätaloja ei tule kaikista. Ja ne hyvin myyvätkin esiintyvät tv-visailuissa henkensä pitimiksi. (Kuten esimerkiksi Tuomas Kyrö tekee Hyvä vai huono uutinen -ohjelmassa, ja äärimmäisen ansiokkaasti tekeekin. TOSIN en tiedä yhtään Kyrön tienesteistä, olipahan ensimmäisenä mieleen tullut esimerkki.)

Kivahan se kumminkin olisi, että juuri minun kirjani pääsisi framille ja sitä luettaisiin ja ostettaisiin ja lainattaisiin. Kannattaisi varmaan valita raflaava aihe tai olla julkkis. En vaan usko, että vasiten mediaa kiinnostavan aiheen valinta edesauttaisi hyvän kirjan syntyä. Senhän pitää tulla sydämestä! Ja mistä tietää, mikä on kiinnostava aihe? Kuten Sofi Oksanen tuossa kirjailijoita opastavassa teoksessa sanoo, jos joku olisi vuonna 1998 sanonut, että vuonna 2008 julkaistava tarina virolaisesta mummosta myy maailmanlaajuisesti miljoonia, olisi ennustajalle naurettu päin naamaa.

Jollain kummallisella hakulausekkeella sain Googleen tällaisen osuman. Linkki vie Plazan keskusteluun aiheesta "Ärsyttääkö kirjailijoiden ulkonäkö?" No ei ärsytä, mutta se ärsyttää, jos hoksaan katsoa kirjoittajan kuvan kansiliepeestä vasta kirjan lukemisen jälkeen. Luin kerran kirjan, jonka kirjoittaja oli Chris jotain. Luulin hänen olevan mies. Mutta nainenhan se oli, kaunis nuori nainen. Epärehellistä painaa kirjailijan kuva kirjan takaosastoon.

Täytän tänä vuonna 38 vuotta. En voi koskaan tulla kuvailluksi nuoreksi naiskirjailijaksi. Saatana.
(Sivulla 7 mennään näin kohtalokkaissa tunnelmissa:)

****
Hirven karvaisesta korvanlehdestä, sen kärjestä, tipahtelee punaista nestettä. Onko se El Collao Robleata vai verta? Kenen verta, hirven vai minun?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti