keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Sivu 44: Miksi julkaistaan niin paljon kuraa?


Vastaus kysymykseen selviäisi ehkä Haluatko todella kirjailijaksi -kirjasta, mutta jouduin palauttamaan sen kirjastoon.

Hyvin, hyvin paljon erittäin laadutonta proosaa kuitenkin julkaistaan, ihan koviin kansiin. Miksi? Ovatko niiden kirjoittajat julkkiksia? Muuten vain kustantamojen lemmikkejä? Onko sisällöllä kohuarvoa? Onko kirjoittaja niin guru, ettei hänen huonoonkaan tekstiinsä uskalleta koskea?

Esimerkiksi Kauko Röyhkältä on julkaistu kaikenlaista sontaa. On myös kaikenlaista hyvää, pidän Röyhkästä ja olen lukenut kaikki hänen kirjansa. Joidenkin kohdalla kaduttaa.

Huonojen tekstien julkaisualusta olkoon internetti ja blogit. Miksi kaataa metsistä puita paskan kirjallisuuden vuoksi? Enkä valita tästä siksi, että petaisin tekosyitä oman kässärini mahdolliselle torjumiselle tulevaisuudessa, vaan siksi, että kärsin asiasta lukijana. Mikä pettymys, kun tajuaa lukevansa huonoa, huonosti kirjoitettua kirjaa.

Jotta asiantilaan tulisi parannus, päätin kirjoittaa itse.

Sivulta 44:
****
Hänen nimensäkin oli miehekäs, sankarillisen jämäkkä. Timo Pasi oli vain himopasi, pula-ajan panssarivaunu, timoaasi. Timo näki Ruskan valjussa olemuksessa  itsensä. Hän napsautti kellarin pimeäksi. Pojan säikähtänyt kiljahdus kirpaisi hetken vatsanpohjassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti