keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Sivuilta 89 - 96: Aina oppii kun on kotoa pois


hevossimulaattori.jpg
Että piti mun tämäkin nähdä. Onneksi piti.

Katsoin joskus dokumenttiohjelman kirjailija Kari Hotakaisesta. Hän istui siinä kahvilassa ja kertoi kuuntelevansa toisella korvalla muiden juttuja. Äärimmäisen usein hän ammensi niistä hahmoja tai käänteitä kirjaansa. Ja miksipä ei. Harvalla aikuisella on niin hyvä mielikuvitus, että voisi keksiä kaiken ihan vaan päästään. Mahtaisiko se tuntua uskottavaltakaan.

Itse olen ammentanut kirjaani pari hahmoa lähes yksi yhteen elävästä elämästä. En tiedä, tulenko kirjan julkaisun jälkeen saamaan heiltä kutsun raastupaan. Oikeuteen voi joutua nykyään melkein mistä vaan. Viittaan tällä tietenkin siihen opettajaparkaan, jolle potkujen ja syytteen sijaan olisi pitänyt antaa mitali.
Kuva on muuten Tampereen hevosmessuilta, osastolta, jossa saattoi kokeilla ratsastussimulaattoria. Jonoa luokseen kasvattanut vempain toi mieleen lapsuuteni, kun toivoin oikean ponin sijaan hevosrobottia, joka olisi kulkenut aina juuri sinne minne halusin.


Sivuilta 89 - 96:
*****
- Mä pilasin juuri asiakassuhteen. Sanoin sayonara ainakin kahdelle tonnille. Menin XXX:n, tiedät se nettifirma, tekemään niille ulkoasu-uudistusta, mutta toimarin trofeeretkien kauriinpäät sen seinillä sai mut muuttamaan mieleni. Mä kerta kaikkiaan haukuin sen luuserin pystyyn. Ihana tunne, Petri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti