sunnuntai 25. elokuuta 2013

Pyhä yksinkertaisuus (Sivuilta 229 - 233)

 Kuva: last.fm

Puutalobaby-blogissa irvaillaan bloginpitäjien valkoisille, tyhjille ja avarille kodeille. Tai tuodaan esille, että itsellä nyt on erilainen koti. Blogimatoista ja muista nykyajan kummallisuuksista nyt saisi vitsejä ja sketsejä aikaan, mutta kyllä se totta on, että ympäristötekijät vaikuttavat. Jos koti on täynnä tavaraa, se ahdistaa. Pula-aika on todellakin takanpäin eli kamattomuus ei ole rasite vaan luksusta.

Kollegani asuu perheineen melko ahtaasti. Hän oli saanut raivattua makuuhuoneeseen kohdan, jossa ei ollut vaaraa törmätä tuoliin, sängynjalkaan, kaiteeseen tai lehtitelineeseen. Hän kuvaili innoissaan, miten mahtavaa on kävellä siitä vaan lennokkaasti, suih vaan mä meen siitä edestakaisin.

Voin uskoa sen.

****

Sivuilta 229 - 233:

Opiskelutoverini oli julkaissut kirjan minimalistisesta elämäntavasta. En ajatellut hetkeäkään, että kirja olisi kertonut minkään sortin kulutusvastaisuudesta tai oman ruuan kasvattamisesta. Kirjan antia olivat erilaiset sisustusratkaisut: Näin rauhoitat kotisi tavarakaaokselta. Kirjassa esiteltiin seitsemän "erilaista" kerrostaloasuntoa, joiden päävärinä oli valkoinen ja lisävärinä musta. Asunnoissa ei ollut mattoja (mahdoton ajatus vetoisessa rintamamiestalossa) eikä irtotavaraa. Paitsi muutama asetelma rouheita antiikkiesineitä ja iloluontoisimman asukkaan vessaan järjestelemä kitch-esineiden alttari. Kieltämättä Herrey's-yhtyettä esittävä rintakuva oli hieno.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti