tiistai 10. syyskuuta 2013

Tää on timangi juttu! Eli mitä toimittajan on syytä jättää kertomatta? (Sivuilta 243 - 249)

Keskustelin toimittajakollegoiden kanssa siitä, mitä kaikkea valmiiseen juttuun on syytä haastateltavan sanomisista laittaa. Mitä kaikkea on syytä kertoa ja kuvata siitä, mitä haastattelutilanteessa on tullut ilmi. En nyt tarkoita sitä ritatainolamaista tapaa asemoida itsensä juttuun ja sitä kautta näyttää, että on todella ollut samassa tilassa Erja Häkkisen kanssa (Erja Häkkinen halaa toimittajaa. Yllään hänellä on valkoinen t-paita ja khakinväriset tyylikkäät suorat housut...).

Vaan tarkoitan niitä asioita, jotka jätetään kertomatta. Jos haastateltava kertoo avioerostaan, huoltajuusriidastaan tai vaikka syylistään ahterissa - niitä ei juttuun kirjoiteta, ellei juttu käsittele niitä. Usein nääs käy niin, että haastateltavat jutustelevat toimittajalle kaikenlaista elämästään. Se on luottamuksellinen tilanne, eikä sitä sovi käyttää väärin. Esimerkiksi, Paavo Arhinmäki tuskin antaa toistamiseen haastattelua sille naistenlehden toimittajalle, joka kertoi Paavon sanoneen Cheekin musiikkia paskaksi. En usko, että toimittajan ja Arhinmäen välillä on enää luottamusta. Jos kohta poliitikkojen kohdalla tätä koskaan onkaan.

Usein käy myös niin, että toimittajalle kerrotaan taustoittavia asioita, joita ei ole tarkoituskaan painaa lehteen. Mutta jutun kannalta on hyvä, että ne kerrotaan toimittajalle. Silloin pitää olla tarkkana, että ei riko luottamusta.

En nyt tarkoita, etteikö toimittajan rooli voisi olla vallan vahtikoira. Toki se on sitäkin. Ja journalistinen päätösvalta on aina toimittajan/toimituksen, eikä haastateltava voi vaikuttaa jutun sisältöön. Mutta tympäisevä on se valitettavan yleistyvä tyyli, jossa haastattelutilanteessa sanottu sivulause, pikkuasia, revitään lehden kanteen ja jutun pääotsikkoon. Vaikka nyt se Cheek on paskaa.

PS: Tämän viimeisen kappaleen aiheen ympärillähän muuten se Mediahuora (Hiidensalo, 2012) kipuili. Muunmuassa.
PS: Minäkään en pidä Cheekistä. Ärsyttävä on radiorenkutus Timantin on ikuisia. Varsinkin kun laulussa lauletaan ihan selvästi aat ooksi Timantit on ikuisiiiooo-ooo-ooo...

****

Sivuilta 243 - 249:

- Tätäkö se luonnonsuojelu sitten on, kysyvät karhun ruumiin löytäneet eränkävijät Pekka Himasjoki ja Björn "Nalle" Ekström. - Metsästäjät eivät saa pyytää edes häirikkökarhuja, mutta luontoväki saa kuristaa petoja elävältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti