keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Asioita, joita ei voi ostaa eli blogimaailma murroksessa



Kuvakaappaus Suomen Blogimedian etusivulta.


Vielä yksi blogiaiheinen postaus vähään aikaan. Tällainen uutinen nimittäin tuli. Eli lyhyesti: kyseessä on A-lehtien konsepti, missä heidän talliinsa otetaan muutamia bloginpitäjiä, jotka sitten sitoutuvat maksusta aina silloin tällöin mainostamaan eikun arvostelemaan joitain tuotteita. Joiden markkinoijat siis maksavat tästä. Blogeissa on kai tarkoitus avoimesti kertoa tästä, eli kyseessä ei ole piilomainonta.

Ilmiö ei ole miellyttävä mutta kehitys kehittyy jne. Miettikää itse, mahtaako tuotteiden arvostelu olla positiivista vai negatiivista vai ihan aitoa. Se jäänee nähtäväksi MUTTA itselleni tuli tästä tällainen miete mieleen: On paljon todella taitavasti toimitettuja blogeja, joiden kirjoittajat eivät koskaan voi saada tällaisen markkinointiyhteistyön kautta tuloja blogistaaan. Vaikka siis taitojensa puolesta sen heille soisi. Nääs jos blogi käsittelee vaikka ympäristöasioita tahi on kovin kovin kulutusvastainen - mikä yritys sellaista sponsoroisi? Eräällä keskustelupalstalla heitettiin vastaukseksi Kemikaalicocktail-blogi, joka keskittyy ekologiseen elämäntapaan. Mutta kuitenkin: kuluttamisen kautta. Sitä vastoin jos joku veijari kirjoittaa vaikka lajien sukupuuttovelasta, aika päälleliimattua saa olla se markkinointiyhteistyö, mitä tuohon voisi liittää. Ehkäpä sukupuuttovelasta kertova kirjoittaja ei haluisikaan esitellä kahvikoneita tai mineraalimeikkejä tai päivän asua. Ja mahdolliset luonnolliset rahoittajat, luonnonsuojelujärjestöt, eivät ole rahakkaita toimijoita joten en usko niiden ostavan tällaista blogimainontaa ihan heti.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, en tiedä. Hyppäisinkö mukaan, jos minulle tarjottaisiin blogistani rahaa? Tästä ei kyllä ole näköpiirissä mitään viitteitä. Ja tärkeämpää: miten voisi tukea sen sukupuuttovelkahemmon (kuvitteellinen nyt tässä yhteydessä) bloggaamista? Amerikassa on kai jo paypal-mahdollisuus tms. tukea bloggareita. Ja meillä voi ostaa tutkivan journalismin artikkeleita Long Playsta. Tässä on mahdollisuuksia kyllä.

Kirja-asiaan: tapasin alkuviikosta vanhan ystäväni, joka on innokas kirjoittaja. Ensimmäinen käsikirjoituksensa on jo saanut kustantajalta vaaleanvihreää valoa, joten sikahyvin häneltä. Käymäni Romaanipaja sen sijaan vetelee viimeisiään eli enää yksi tapaaminen jäljellä. Sinne saimme tehtävän kirjoittaa kässärimme viimeinen luku. Minullahan se olikin jo "valmis" kun Gummeruksen kisaa varten sen tein. Nähtäväksi jää, saako pajaporukkamme aikaan yhteisiä tapaamisia jatkossakin. Menestynyt toverini (ks. vanha ystävä) oli myös käynyt tahoillaan kirjoittajakoulua ja siellä olivat virittäneet jatkotapaamisia. Toivon sitä omallekin osalleni.

Luen parhaillaan iltalukemistona Mikko Rimmisen Hippaa. Pussikaljaromaani jäi aikanaan kesken kun en saanut siitä tolkkua. Hippaa luen mielelläni, vaikka Rimmisen tolkuton tapa viljellä erityisiä erikoistermejä ja sanamuotoja on melkein pakahduttava. Hipassa ihminen ei koskaa mene autoon vaan asemoi olomuotonsa tempeästi, lähes läikähtäen, ajoneuvon ohjaimistoon. Miten hidasta tuollaisen tekstin tuottamisen täytyykään olla! Taitaa tulla Rimmiseltä luonnostaan.


***

Osoitteita blogimainonta-aiheeseen:
http://www.asml.fi/luonnos-blogimainonnan-ohjeistukseksi-nyt-kommentoitavana/
http://yle.fi/uutiset/kuluttajavirastoon_lukuisia_ilmoituksia_blogimainonnasta/6738763
http://www.lily.fi/blogit/ite-puin/no-se-blogimainonta

6 kommenttia:

  1. Jo vain me kohtaamme jälleen! Eipä kyllä taida olla minunkaan blogiini rahavirtoja tulossa, jos kohta en sitä siksi kirjoitakaan.

    VastaaPoista
  2. Suomen blogimedia, Babler ja ne julkisuudessa hyvin menevät blogit... pää menee pyörälle kaikkia niitä vakuutteluja lukiessa: mikään ei muutu, bloggaajat ovat lahjomattomia ja mainoksista kerrotaan selvästi ja päläpälä. Kyllä varmasti moni asia muuttuu. Ja sääliksi käy pieniä yrityksiä joilla ei ole mahdollisuutta ostaa bloggaajien huomiota. Tähän asti heillä on kai ollut pieni mahdollisuus tulla arvostelluksi blogeissa, jos kirjoittaja niihin törmäsi ja halusi lukijoilleen jakaa. Nyt varmaan sellainen random-tosielämän-löysinpä kivan tuotteen -touhu jää pois? Blogit kirjoittavat vai niistä yrityksistä, jotka heille maksavat. Itse olisin tyytyväinen jos blogit olisivat kansalaisjournalismia ja mainokset sitten mainoksina. Maailmanlopun aikoja elämme.

    t. Eewok

    VastaaPoista
  3. Mervi: Äläpäs sano ehkä joku Maaseudun Sivistysliitto tms. tulee esiin rahakkaan yhteistyösopimuksen kanssa. Marttaliitto? Suomen lampaankasvattajien yhdistys?

    Sirpaleina: Liikehdi kohti lainastoa ja suuntaa ruumiillinen olemuksesi romaanikirjallisuuden päräyttävään R-kohtaan ja anna harittavan katseesi vaeltamoida Rimmisen poijaan kovakantisiin ulostuloihin.

    Eewok: Hyvä pointti. Nyt kansalaisjournalismiksi jäänee vain yhteistyöttömät blogit ja Kansanradio.

    VastaaPoista
  4. Aina kun mä maitoo juon7. marraskuuta 2013 klo 9.19

    Bloggasin itse vuosikausia mutta en enää. Nyt on vähän etsikkoaika menossa tässä blogimainonnnassa ja blogeissa yleensä. Sekava tilanne. Joku kysyi jossain blogissa (olisiko ollut Monna treenaa) että haittaakse? Vastaan että kyllä haittaa. Pelkään että luvassa on blogien laadun lasku, kun kirjoittajien on välillä postattava jotain mainontaa. Se ei voi tuntua loogiselta kirjoittajista, jotka yleensä kirjoittavat elämästään. Ettäkö nyt spontaanisti ykskaks tekeekin mieli kertoa tästä uudesta kasvohoidosta... Ja lukijana on oltava skarppina, että huomaa milloin on kyse maksetusta sisällöstä.

    VastaaPoista
  5. Voisihan tai siis onhan toimittajille (miksei myös bloggaajille) mahdollisuuksia kirjoittaa haluamistaan aiheista ja saada siitä rahaakin yhteisörahoituksen avulla. Amerikasta tieten esimerkki mutta eikös se vapaa journalisti tehnyt jutun Tyynenmeren jätepyörteestä, kun ensin kasasi juttumatkarahat tulevilta lukijoilta? Jos siis kyse on tällaisista aiheista, jotka eivät juuri mainostajia houkuttele. Mutta maitoo juon -nimimerkin huoli on ihan aiheellinen. Olen huomannut kyllä, että joiden suosikkibloggaajieni ulosanti on ratkaisevasti huonompaa kun kyseessä on maksettu teksti. Ja rehellisesti näin, vaikka olisin vasta jälkikäteen hoksannut että "tämä teksti yhteistyössä XX:n kanssa".

    VastaaPoista