perjantai 1. marraskuuta 2013

Tappavatko bloggaajat journalismin?

Kuva täältä: blog.gmfus.org


Tuulinen ammatti on toimittajan. Aivan viime päivinä on taas tullut uhkaavia uutisia: Hesari irtisanoo ja Bonnier kaupittelee aikakauslehtiään.  Jotkut freelancertoimittaja ehtivät juhlia, että jaa irtisanomiset tietävät meille lisää töitä, mutta enpä usko. Alallehan pukkaa nyt uusia freelancereita.

Jos lehtien sisältöjä ei enää tee joukko taitavia journalisteja, mistä se sisältö kaavitaan? Juttujen muotoon naamioituja tiedotteita ja mainoksiako on luvassa? Robotit kirjoittavat ainakin jo urheilu-uutisia ja talousuutisia, kyllä ne varmaan voisi ohjelmoida väsäämään myös muista aiheista. Tuleekohan journalisteista kohta jotain 80-luvun puhelinpöytiin ja 90-luvun tietokonepöytiin verrattavia reliikkejä. Silloin 2010-luvulla ihmiset tekivät juttuja lehtiin. Haastattelivat nauhureineen ja muokkasivat jutun.

En jaksa mennä tähän syvemmälle, mutta sivujuonteena: tekstiä eetteriin ilmaiseksi suoltavat bloginpitäjät ovat saaneet jalansijaa. Jalansijaa missä, en ole siitä ihan varma, mutta vissiin yhä useampi ihminen seuraa vaikka pariakymmentä blogia, muttei yhtään lehteä. 

Pikkuhiljaa osa bloggaajista on ruvennut saamaan tuotannostaan myös rahaa. Tai pääasiassa kai tavaraa. Olen jo vuosien ajan kuullut eri lähteistä (naistenlehdet, muut blogit) suitsutusta blogista nimeltä Kalastajan vaimo. Jostain syystä blogilla käynti on aina jäänyt, kunnes eilen päätin vilkaista sitä ensimmäistä kertaa. Arvelin että luvassa on jotain hyvää tarinaa maalaiselämästä kalastajan torpassa. Vielä mitä! Pettymys oli suuri, kun blogi oli sitä samaa mitä tuhannet muutkin (kyllä, blogeja alkaa olla jo aivan liikaa, niistä ei voi mitenkään löytää haluamaansa). Skrollausmetreittäin kuvia kauniista bloginpitäjästä koreissa harmaissa neuleissa ja housuissa, jotka oli lahjoittanut Sand ja Kant ja Philippa K ja mitä näitä nyt on. Taustalla näkyvät kynttilät ja torkkuhuopa lahja Oddmollysta. Ei hyvänen aika. Odotin jotain aivan muuta, itseäni kiinnostavaa.

Ei se minulta pois ole, että näitä lifestylemuotisisustus-blogeja luetaan. Tiedän, että ne kiinnostavat monia. Herkesin vain miettimään, alkavatko ne jo rakentaa ihmisten identiteettiä? Halutaan samaa harmoniaa ja pressopannua kuin sillä suosikkibloggaajalla. Puhumattakaan blogeista, jotka jakavat ainakin minulle hyvin epämääräisiksi jääviä huoneentaulu-vinkkejä hyvään elämään tyyliin "Katso aurinkoon ja olet itse aurinko".

Jääkö blogien vuoksi uutiset seuraamatta? (Huomattavaa on, että oman käsitykseni mukaan niin ei saisi käydä. Totuus on tuolla ulkona, ei blogien pehmeässä kohdussa.)

2 kommenttia:

  1. Hihih, huoneentauluvinkkejä! Hihittelen, kun mietin, viittasitko meikämandolinoon.
    Mä mietin taannoin tuota samaa, että tunkeeko nyt markkinoille jättimäärät freelancereita. En itse olisi kuitenkaan huolissani omasta työtilanteesta, sillä mulla on pitkälti vakituiset toimeksiantajat. On luultavasti myös haastava juttu tulla vaikka toimituspäällikön pallilta kirjoittavaksi toimittajaksi. Sitä paitsi meillä jo pitkään friikkuina olleilla on hienot verkostot, eikö olekin. Uudet friikut joutuvat niitä alkaa viritellä.
    Mutta todentotta on jännittävää olla mukana tässä myllerryksessä sekä toimittajana että bloggaajana!

    VastaaPoista
  2. No en itse asiassa viitannut - pirskahteleva positiivisuutesi on siedettävää, koska postauksissasi huoneentaulujen lisäksi täyttä asiaa (josta sopii joskus olla eri mieltäkin).

    Itse olen kyllä oikealla kädellä (olen vasenkätinen) järjestelemässä toimeentuloa varten myös toisenlaisia virityksiä. Kirjan kirjoittaminen on eittämättä yksi niistä tuhoontuomituimmista.

    VastaaPoista