tiistai 18. helmikuuta 2014

Kun kirja on pakko jättää kesken (- niin huono!)


Täynnä epäuskottavuuksia ja -loogisuuksia! Uskomatonta typerehtimistä, johon ei voi kolmekymppinen koulutettu nainen pystyä! Kielivirheitäkin! Teki mieleni vetää urpoa päähenkilöä pataan!

Tuntuu pahalta arvostella jotain kirjaa negatiivisesti. Tällä blogilla, joka siis EI ole kirjablogi, vaan kirjoittamisblogi (väljä määritelmä) olen useimmiten kehunut kirjoja, ja se on yksinomaan omaa ansiotani. Yleensä nimittäin onnistun kirjavalinnoissani niin hyvin, ettei tarvitse harmitella ja haukkua. Nyt eksyin harhaan... pimeään chick litiin.

Niina With: Taisit narrata, Stella osui kirjastokassiini, kun olin muka vailla jotain kevyempää. Pidän toki Bridget Joneseista ja myös joistain muista chick lit -romaaneista, eli lajityyppi ei ole aivan vastenmielinen. Taisit narrata, Stellassa vain on niin ennalta-arvattava juoni, epäuskottavia käänteitä ja ihmisiä, että lukukokemus oli valitettava. En jättänyt kesken, olihan kirja nopeasti luettu, mutta hapan maku jäi suuhun. Kaikenlaista sitä siis julkaistaan, voin wanna-be-kirjailijana nyt katkerana tuhahtaa. Oikeasti: kaikki koviin kansiin päässyt kama ei ole hyvää kirjallisuutta.

With on kirjoittanut tähän saakka toisentyyppistä tavaraa, lastenloruja ja muunmuassa Rahtilaivalla Brasiliaan, jota ainakin pari kaveriani on kehunut. Ja toki tästä Stella-kirjastakin näkee, että kirjoittaja on taitava. Mutta ihan kaikkea tolloilua ei lukijankaan tarvitse sietää. Stellan juonikuviot olivat kuin yläasteen ilmaisutaidontunnilla väsättyjä.

Myös muut ovat bloganneet tästä: Sallan lukupäiväkirja, Lumiomena ja Morren maailma.

Kylmä hiki tulee pintaan, kun tajuan tämän: Jos ikinä saan romaanini julkaistuksi, saan osakseni tällaisia arvosteluita ja arvioita, ja nekö on vain kestettävä. Kauheaa. Kun joku sanookin, että "Mari Johannan esikoisteos on osoitus siitä, että toimittajien pitäisi pysyä lestissään" tai "Olisi kiva tietää, kenen kanssa kirjoittaja on maannut saadakseen tekeleensä julkaistua".

Ja hei! Kuuma aalto tulee, kun luen vielä lisää tätä Stella-kirjaa ruotivia kirjablogeja. Monethan tykkäsivät siitä! Olenko yksinkertaisesti liian vanha tähän?

Vielä loppuun kirjasuositus eräänlaisesta miespuolisesta chick litistä - onko cock lit termi? - Delhin kauneimmat kädet a lá Mikael Bergstrand. Hyvä oli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti